h1

Pariisin Suomi-koulu : Koppelot

Kotiperuskouluryhmässä Koppelot opiskellaan suomea äidinkielenä. Tavoitteena on suorittaa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (POPS 2004) mukainen Suomen peruskoulun toisen luokan äidinkielen oppimäärä.

Suomessa äidinkieltä opiskellaan toisella luokalla keskimäärin kuusi tuntia viikossa. Suomi-koulussa aikaa on vain kaksi ja puoli tuntia viikossa, joten on todennäköistä, että oppimäärän suorittaminen jatkuu syksyllä 2011. Kun oppilaat ovat suorittaneet oppimäärän, he saavat siitä todistuksen.

Todistuksen saamisen edellytyksenä on opetussisältöihin liittyvien tehtävien säännöllinen lähettäminen yhdysopettajalle Suomeen. Suomi-koulun opettaja toimii yhteistyössä yhdysopettajan kanssa, mutta vastaa itsenäisesti oppituntien suunnittelusta ja opiskelun etenemisestä tavoitteiden mukaisesti.

Oppimateriaalina on ”Pikkumetsän lukukirja” (WSOY) siihen liittyvine harjoitusvihkoineen. Lisäksi oppitunneilla käytetään muuta, kunkin koulukerran teemaan sopivaa materiaalia, kuten pelejä, lauluja ja loruja.

Oppilaat saavat jokaisen koulukerran jälkeen pienen lukuläksyn, johon voi liittyä myös harjoituskirjan tehtäviä.

Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine. Kullakin kielen osa-alueella on omat tavoitteensa, jotka kotiperuskoululuokan osalta ovat pääpiirteissään seuraavat:

Lukeminen ja kirjallisuus

Lukemisessa pyritään yhä sujuvampaan lukutekniikkaan ja pääsemään eroon ranskan kielen mahdollisesta vaikutuksesta siihen, miten lapsi lukee suomenkielistä tekstiä.  Mekaanisesta lukutaidosta siirrytään vähitellen painottamaan luetun ymmärtämistä. Lukukirjan tekstien ja muun kirjallisuuden avulla rikastutetaan lapsen sana- ja ilmaisuvarastoa.

Tekstien käsittelyyn liittyvän keskeisen sanaston lisäksi (äänne, kirjain, sana, lause, otsikko) opitaan kirjallisuuden peruskäsitteitä (päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka, juoni).

Kirjoittaminen ja kielentuntemus

Oikeinkirjoituksessa harjoitellaan sanan äänteiden tarkkaa kuuntelemista erityisesti asioissa, jotka ovat suomen kielessä hankalia (lyhyt ja pitkä vokaali, kaksoiskonsonantti, äng-äänne). Erityistä huomiota kiinnitetään myös diftongeihin ja niiden ääntämiseen sekä yhdyssanojen kirjoittamiseen suomen kielen mukaisesti.

Lausetasolla huomiota kiinnitetään samoihin asioihin, joita lapset harjoittelevat jo ranskalaisessa koulussakin: sanaväleihin ja sanan jakamiseen eri riveille, isoihin alkukirjaimiin tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkkeihin ja niiden käyttöön omissa teksteissä.

Sana- ja lausetason oikeinkirjoituksen lisäksi harjoitellaan luovaa kirjoittamista. Tällöin painopiste on sisällössä ja luomisen ilossa.

Ilmaisu ja viestintä

Erilaisten ilmaisu- ja viestintäharjoitusten, leikkien ja laulujen avulla kartutetaan lapsen vuorovaikutustaitoja ja opetellaan käyttämään oikeaa kieltä oikeissa tilanteissa.