h1

Kissankukka [lukupiiri]

Ja viimeisenä lukupiirin kirjoihin lisätään Kissankukka ; kirjailija Ina Manninen on kirjoittanut koskettavan kertomuksen pienen tytön lahjaprojektista äitinsä syntymäpäiväksi. Naapurin kissa auttaa kasvattamaan kukkaa, ja kuinka käykään…

6 kommenttia

  1. ”Tosi kiva mut tosi pitkä. Ei kissat oikeesti tule puhumaan lapsille.”

    Äidin (Saara) kommentti : Ehkä todella liian pitkä kerralla luettavaksi, ainakin meidän 5-vuotiaalle. Jaoimme kahteen iltaan. Herttainen ja opettavainen tarina kaupunkilapselle.

    Maarja 2v ei jaksanut kuunnella.


  2. ”Se oli hyvä. Se oli kaunis kirja.”

    Äidin (Aino) kommentti : Omasta mielestäni mukava tarina, joka kuvasi myös arkisia asioita ja tosiaan kiva pala luontoa Pariisissa. Lapset eivät jaksaneet oikein kuunnella, mutta katsoivat mielellään kuvia. En pitänyt itse henkilöiden kuvituksesta.

    Celia (2v) katseli mielellään kuvia.


  3. ”Minä tykkäsin siitä kissasta.”

    Äidin (Minna) kommentti : Luimme tarinan kerralla läpi. Kuvitus herätti monia kysymyksiä. Luonnonläheinen kirja monipuolisine sanoineen, esim kasveista ja puutarhavälineistä, oli opettavainen kirja – ei pelkästään luonnosta, vaan myös siitä ettei lahjan aina tarvitse olla jotain uutta tavaraa…


  4. Jules : ”Hauskaa oli kun kissa joi kahvia ja puhui. Kun oli valo veden alla !”

    Tom : ”Kala luki kirjaa ! Ja oli valo (veden alla). Onkimatka oli hauska. Ja kissa puhu.”

    Äidin (Maurelita) kommentti : Kirja oli mielestä liian hidastempoinen kohderyhmälle eli Kissanpojille. Lukuhetken pelastivat suuret värikkäät kuvat ja tilannehuumori, kissa ja kalat kutkuttivat nuorten lukupiiriläisten mielikuvitusta ja siivittivät lukukokemusta.


  5. Elina 5v. : Kissa kiinnosti, mutta tarina oli pitka

    Aidin kommentti :Kirjassa oli muutamia kivoja huumorinvalahdyksia myos aikuisille ja kasvatuksellisesti sopivia ”vihreita” arvoja. Kerronta oli vahan hidastempoista turhine selityksineen (siis juonen puolesta epa-relevantteja yksityiskohtia). Pikkytyton kuvaus ja kuvitus ei herattanyt sympatiaa tai halua samaistua haneen, joten luulen etta kirjasta ei tulisi, ainakaan meidan lapsille, niita lempikirjoja joita luetaan kerta toisensa jalkeen uudestaan.


  6. Fanny (5 v): ”Satu oli kiva ja mä tykkäsin siitä. Kirja oli kaunis. Äidin lahja oli kiva, jonka tyttö teki”.

    Äidin kommentti: Tarina oli osin liian pitkäveteinen, Fanny ei jaksanut kuunnella kaikkea ja kurkki usein jo seuraavalle sivulle kesken luvun. Jouduin lyhentämään tarinaa, enkä lukenut joka lausetta. Muuten kyllä ihan idyllinen kesätarina ja kuvitus oli söpö.



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s